Summary

W. Wladimirow Kuvauksia nykyaikaisista teloituksista (1907)

Aurinko oli jo kohonnut yläpuolelle linnoituksen muurien ja sen säteet tunkivat tähän pimeään pihaan, ja valaisivat ilmassa riippuvaa valkeata ruumispukua, ja tätä surullista telotusnäytelmää.
Kaikki tapahtui äänettömästi. Balmasjow ei puhunut mitään; hänen kasvonsa ilmaisivat harvinaista levollisuutta ja kylmäverisyyttä. Suuret, kirkkaat, siniset silmät katselivat ilman vihaa, ilman kiukkua ympäröivää julmaa todellisuutta. Hän erosi elämästä tuntematta pelkoa, hän kuoli sankarina, käsittäen että hänen kuolemansa oli hänen kansansa onnea varten välttämätön.
Source: Gutenberg

W. Wladimirow Kuvauksia nykyaikaisista teloituksista (1907)

Ja tällaisena aamuna toi jokipoliisin höyrylaiva linnoitukseen, samaten kuin se oli sinne tuonut Balmasjowinkin, nuoren, tarmokkaan, tulisen ja voimia uhkuvan Kaljajewin telotettavaksi — — —
Hänen nuoren, vielä vakaantumattoman, mutta voimallisen ja miehuullisen elämänsä langan tuli katketa tänä ihanana aamuna, jolloin luonto uudelleen heräsi. Mikä kohtalon iva! Hänet telotettiin silloin kun luonnon kaikki uudet voimat sulivat yhteen, yhteisellä rynnäköllä luodakseen toisen elämän, tehdäkseen sen kauniiksi, onnelliseksi, riemuisaksi, rikkaaksi.
Source: Gutenberg

W. Wladimirow Kuvauksia nykyaikaisista teloituksista (1907)

Raskas mahtoi olla heidän vikansa, koska oikeus katsomatta heidän nuoreen ikäänsä, huolimatta siitä että he ovat lapsia, tuomitsi heidät pakkotyöhön.
Mutta heidän vikansa oli siinä, että he tahtoivat olla armeliaita ja huojentaa haavoitettujen ja silvottujen ihmisten kärsimyksiä. Nuoren innostuksen hurmauksessa tämä halu on niin luonnollinen, niin ymmärrettävä, että heidän tuomitsemisensa pakkotöihin kiihottaa lukijan mieltä yhtä suuresti kuin tuo seitsemää syytteenalaista kohdannut väärä kuolemantuomio.
Ei! tätä ei voi sallia; yhteiskunnan on noustava puolustamaan lapsiaan.
Source: Gutenberg

Get perspective with Kwize: daily news enlightened by great literature